Uusi alku

Blogi on jälleen elänyt vajaan vuoden verran hiljaiseloaan, mutta nyt lienee taas aika hiukan avata kuulumisiani. Viime kesä päättyi jalkaterän rasitusosteopatian (murtuman esiaste) jälkeen positiivisesti triathlonin SM-kultaan syyskuussa. Sen jälkeen olo oli kuitenkin varsin sekava. En ollut pystynyt neljään vuoteen harjoittelemaan saati kilpailemaan, kuten juoksijat enkä tiennyt pystyisinkö ylipäätään enää koskaan harjoittelemaan siten, että voisin tavoitella itseäni motivoivia juoksutuloksia. Juoksijat kuitenkin tehdään juoksemalla ja omia ennätyksiä saati kansainvälisiä kenttiä on vaikea tavoitella, jos jalat hajoavat jo selkeästi alle 100km viikkokilometreillä.

En siis tiennyt mitä halusin, joten päätin antaa itselleni vuoden aikaa päättää. Halu kilpaurheilla ja pyrkiä takaisin kansainväliselle tasolle oli yhä vahva, mutta tarvitsin aikaa miettiä, missä lajissa haluaisin vielä yrittää. Niinpä lähinnä kilpakuntoilin ja harjoittelin juoksua, hiihtoa ja triathlonia melkoisena sekametelisoppana. Talven sairastelukierteeseen yhdistettynä sekametelisoppa ei odotetusti tuottanut kovinkaan hyvää tulosta, mutta tärkein kuitenkin tapahtui. Keväällä tiesin, mitä haluan ja olin motivoitunut tekemään täysillä töitä tavoitteideni eteen.

Päätösentekoa helpotti helmikuussa ilmaantunut lonkkavaiva, joka edelleen hieman haittaa menoa. Vaiva esti minua pitkään juoksemasta, mutta sen aikana huomasin nauttivani hiihtolenkeistä enemmän kuin harjoittelusta pitkään aikaan. Lisäksi tuntui huomattavasti motivoivammalta aloittaa keväinen kunnonrakennus kohti seuraavaa talvea kuin kohdata viides peräkkäinen vamman vuoksi pilaantuva kesän juoksukausi.

Toukokuun alusta lähtien olen siis harjoitellut hiihdon ehdoilla ensimmäistä kertaa elämässäni. Se ei tarkoita, ettenkö enää koskaan kilpailisi juoksussa tai triathlonissa, vaan hyvin todennäköisesti kilpailen molemmissa tänäkin kesänä. Harjoitukselliset tavoitteeni on kuitenkin siirretty kohti talvea. Lähtötilanne kevätkunnon puolesta ei todellakaan ollut hyvä, mutta parissa kuukaudessa tultu isoin harppauksin eteenpäin monella osa-alueella. Lisäksi tavoitteiden kirkastuminen on vaikuttanut mielialaan erittäin positiivisesti ja rehellisesti sanoen en edes muista, milloin olisin nauttinut harjoittelusta yhtä paljon kuin olen tänä kesänä nauttinut.

burst

burst

dav

burst

Pieniä vastoinkäymisiä (olkapään sijoiltaanmeno) lukuun ottamatta peruskuntokauden harjoittelu on sujunut hyvin ja monipuolisissa merkeissä.

Advertisement