Parasta aikaa 2016

Vuosi 2016 oli kokonaisuudessaan  vaikea. Kaksi yli kahden kuukauden totaalista juoksutaukoa vaatinutta vammaa, niistä kuntoutuminen ja syksyinen sairastelu saivat mielen matalaksi. Vuoden loppua kohti alkoi onneksi näyttää valoisammalta.

Käytännössä olen saanut harjoitella terveenä syyskuusta lähtien. Vammojen säikyttämänä ja opettamana on homma kuitenkin ollut lähinnä varman päälle vetämistä, korvaavat isossa roolissa ja kokonaismääräkin hyvin maltillilnen. Varovaisuus on kuitenkin tuottanut siinä mielessä tulosta, että määriä ja vauhteja on voitu vähitellen nostaa. Kunnon kohotessa myös mieliala on kohonnut sekä itseluottamus omaan tekemiseen ja mahdollisuuksiin alkanut vähitellen palata.

Joulukuu oli menneen vuoden paras kuukausi ja vuosi pääsikin vaihtumaan positiivisissa merkeissä. Ei siksi, että olisin hyvässä kunnossa, vaan siksi, että olen ehjänä ja nousukunnossa. Sadan juoksukilometrin raja ylittyi pari viikkoa sitten ja piikkarit olivat torstaina jalassa ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun. Urheiluasiat ovat nyt viimevuosien tasoon verrattuna varsin hyvällä mallilla, mutta samalla olen erittäin tyytyväinen, että kesä on vasta puolen vuoden kuluttua.

Oma vuoteni vaihtui tällä kertaa leiriolosuhteissa Portugalissa. Sulat ja hiekkapohjaiset juoksualustat, hyvä seura treeneissä ja vapaa-ajalla, saatavilla oleva valmennus ja lihashuolto, mahdollisuus salin ja uimahallin käyttöön sekä ylipätään rento ja helppo elämä ovat aika pitkälle se, mitä juoksija voi toivoa. Maltti  treenien kanssa on vaikea säilyttää, mutta kahdesti kantapään kautta oppineena sitä alkaa vähitellen löytyä riittämiin.

Iso kiitos vielä kaikille, jotka olivat tukenani kuluneena vuonna! Valmentajien, lihashuoltajien, läheisten, yhteistyökumppanien ja kaikkien tsemppaajien arvo on ollut ja on yhä korvaamatonta. Teitä kaikkia tarvitaan. Kiitos siitä!

Hyvää Uutta Vuotta 2017!

• Oona

Advertisement